perjantai 25. marraskuuta 2011

Jännitystä ja valokuvaajan arkea

Verkassa, tähän eka kiellettiin ja sit päästiin megapompulla yli
© Jasmina
Maanantaina oli siis ne stressaavat estevälikokeet. Koko aamu meni stressatessa, vaikka osasinkin pitää sen "sisäisenä", eli mielessäni olin koko ajan paniikissa, mutta ulkoapäin taisin näyttää ihan rauhalliselta. Jaksoimpa jopa rohkaista muita luokkalaisiamme ajattelemaan positiivisesti. Puunasin Vekua melkein tunnin ennen kokeita, mutta kyllä se sitten puhdas olikin. Kun viimein lähdettiin maneesille kävelemään, en tuntenut itseäni enää niin hermostuneeksi. Maneesissa eikun hevosen selkään ja verryttelemään. En sitten tiedä stressasinko itse ja tartutin sen Vekuun vai stressasiko Veku ja tartutti sen muhun vai stressattiinko vain yhdessä, mutta verkassa Veku kyttäili esteitä hirveästi ja maapuomia mennessä sai melkein pakottaa sen menemään yli, kun oli muka niin pelottavaa.
Kielto verkassa, samalla esteellä kiellettii radallaki...
© Jasmina


Esteverkassa sitten mentiin ensin kavalettia pääty-ympyrällä ja eikös me heti ekalla kerralla kielletty siihen kun alle oli ilmestynyt puomi - huih! No eikun uusi ympyrä ja vähän enemmän pohjetta peliin niin sitten pompattiin isolla loikalla yli. Ravilähestyminen ristikkosarjalle meni ihan hyvin, mutta sitten otettiin lopuksi vielä toinen pystyistä linjalla. Se oli radan korkein este, huimat 65 cm, ja sille sitten kiellettiin. Jalustin irtosi ja tasapaino meni hetkeksi, mutta en tippunut. Tässä vaiheessa ajatukseni olivat kaukana positiivisesta, hyvin alkaa kun kielletään joka toiselle esteelle jo verkassa... Päästiin kuitenkin toisella yrityksellä yli pystystäkin ja sitten alettiin itse välikokeet.

Verkassa ravilähestyminen ristikoille
© Jasmina
Olin vuorossa toisena ja yritin rauhoittaa itseäni hengittelemällä syvään samalla kun seisottiin kulmassa poissa ensimmäisen ratsukon tieltä. Kun meidän vuoromme tuli, kysyttiin haluanko hypätä verryttelyesteen. Vastasin kyllä toivoen, että saammae hypätä lävistäjällä olevan pystyn, jotta Veku saisi tutustua siihen ennen rataa. Verryttelyesteenä oli kuitenkin linjalla olevista pystyistä toinen. Niimpä hyppäsimme sen ja hienosti pompattiin yli. Se vähän rauhoitti mua ja lähtömerkin saatuamme lähdettiin suorittamaan rataa.

Puomien välissä radan alussa
© Jasmina
Ensimmäiseksi oli kaksi puomisarjaa, joiden välissä käyntiin siirtyminen ja toisilla puomeilla pitkä myötäys. Tämä meni ihan hyvin, tosin käyntiin siirtymisessä sai ottaa vähän reippaammin kiinni, kun Veku ei olisi halunnut hidastaa. Seuraavaksi oli pääty-ympyrällä kolme kertaa kavaletin yli - saman jolle kiellettiin ensimmäisenä. Päästiin kuitenkin kaikki kolme kertaa hyvin yli, ympyröiden tiet olisi vain saaneet olla paremmat ja Veku rikkoi aika monta kertaa raville välissä. Kavaletti-ympyrän jälkeen tuli ravilähestyminen lävistäjällä ristikko sarjalle. Tämä meni tosi hyvin, taidettiin jopa tulla oikeassa laukassa alas.

Kavaletti-innarit radalla
© Jasmina
Seuraavaksi tuli pääty-ympyrällä kavaletti-innarit, jotka meni ihan ok, edelleen ympyrän tie olisi voinut olla parempikin. Sitten tuli se linja. Eka este päästiin hyvin yli ja laskin yksi-kaksi-kolme-neljä-viisi-kuusi ja kiellettiin. Enkä edes ollut yllättynyt siitä. harmittaa kun kielto oli ihan vain oma syy, kun en osannut ajatella esteen yli. Mutta ei auttanut, eikun pieni kaarros ja uusi yritys, nyt muistin taas ajatella päättäväisesti, että nyt mennään yli. Puomit kyllä kolisi ja putoili, mutta päästiin kuitenkin yli.



Vähän hätäisesti, mutta puhtaasti hypätty pysty lävistäjällä
© Jasmina
Seuraavaksi oli pysty lävistäjällä, se jonka olin toivonut olevan verryttelyeste. Kiellosta ja puomien pudotuksesta vähän sekaisin en ollut tarkkana ja Veku pääsi siirtymään raviin ennen estettä, mutta laukka ehdittiin kuitenkin nostaa ennen hyppyä. Lähestyminen tuli kuitenkin vähän hätäisesti ja tultiin väärällä laukalla alas (jos oikein muistan?). Viimeisenä oli vielä pääty-ympyrä maapuomin yli, jossa jälleen tien olisi voinut tehdä huolellisemmin. Ja sitten se oli ohi.



Linjan eka pysty, josta selvittii joka kerralla hyvin
© Jasmina
Sitten alas hevosen selästä tärisevin jaloin, hevoselle loimi ja luovutin sen apulaiselle, joka meni maneesin ulkopuolelle taluttelemaan siksi aikaa kuin mulla oli itsearviointi radasta. Oman arvioni jälkeen arvioijat kommentoivat istuntaani suht hyväksi, ainoastaan välillä olen liikaa etukaaren päällä (tämän kommentin aikana tajusin, etten ollut edes ajatellut istuntaani). Kommentoitiin myös, että kielto johtui varmasti siitä, että ajattelin esteitä liikaa yksittäisinä tehtävinä, vaikka kyseessä ei ole sarja, se on kuitenkin suhteutettu linja ja kaksi estettä kuuluu tavallaan samaan tehtävään. Lisäksi Seppänen vielä kommentoi, että pitää opetella uskomaan itseensä ja mikä positiivista, ulkopuolisena mut on helppo saada uskomaan itseeni :D Arvioinnin jälkeen eikun maneesin ulkopuolelle vielä hetkeksi kävelyttämään Vekua ja sitten heppa talliin, loimitus ja jalkojen kylmäys.

Kun kaikkien näytöt oli ohi, muokattiin rata meidän jälkeisen valmennuksen vaatimiksi ja sitten autettiin viimeisiä ratsastajia hevosten hoidossa. Sen jälkeen oli loppuarviointi ratsutallin yläkerrassa. Siellä saatiin arviointi laput ja kerrottiin, että tämähän oli nyt vain osanäyttö, eikä tämä ole lopullinen arvosana mikä tästä kurssista tulee. Mikä oli hyvä, koska numero oli Tyydyttävä 1 (asteikko siis 1-3). Mutta olen itseasiassa tosi tyytyväinen, olikohan peräti viides kokonainen rata ikinä, jonka hyppäsin. Ja toinen "kisatilanteessa" (edellinenkin oli c-merkin suorituksen yhteydessä ratsastusleirillä). Ja edellisenä iltana totesin, että kunhan muistan radan ja pysyn selässä olen tyytyväinen ja niinhän kävi, joten oikeastaan olenkin tosi tyytyväinen, vaikka nyt vain ykkönen tulikin. Sitä paitsi, vain yksi meidän luokkalainen sai kakkosen, muut sai ykkösen :D Kommenteissa luki ratsastajalla istunnan kohdalla "Ajoittain liikkeen edessä, jolloin vaikutus hevoseen heikkenee", apujen käytössä "Vaikuta tehokkaammin hevosen takaosaan", keskittymisessa "Ajoittain herpaantui (:D)", kontrollissa "Vaihteli", hyppyihin mukautumisessa "Ajoittain hätäinen - kuuntele rytmiä ja nosta hevonen hyppyyn. Esteelle lähestymisessä luki yleisesti "Rytmin vaihtelusta johtuvat puutteet teissä ja ponnistusalueissa -> kielto este nro 10". Yleisvaikutelma "Rauhallinen (hassua, siltä ei kyllä tuntunut...)". Omassa arvioinnissa kommentit "Löysit joitain ydinkohtia ja teit parannus ehdotuksen -> laukan rytmin parannus". Oikeastaan ihan oikeaanhan nuo arvioinnit osuvat, eikun reeniä reeniä! :)

Väritetyt osat riimusta tehty, harmaana oleva aloitettu
Illalla oli vielä valjaskerho (joka tuntui muuten iha sika oudolta, ku koko päivän jännittämisen jälkee yhtäkkiä ollaanki iha normisti valjaskerhossa...). Siellä sain riimusta sen edellis kerralla kesken jääneen osan valmiiksi, ja toisen leauan alle tulevan hihnan valmiiksi. Lisäksi pääsin aloittelemaan toista solkiosaa. Tossa vieressä on kuva, väritetyt osat on tehty. Entistä varmemmalta alkaa tuntua, että kyllä toi riimu ennen joulua varmasti valmistuu. Kai nyt kolmessa kerrassa sen ehtii tehdä loppuun, eikö?









Tiistaina sitten ahkerana opiskelijana ajattelin tehdä koulujuttuja, jonka jälkeen bloggaisin, mutta mitenkä kävikään. Istuin vain koko illan koneella tekemättä mitään järkevää, lopulta aloin suunnittelemaan Tuntemattomasta sotilaasta kirjoitettavaa kirjallisuusesseetä, mutta flunssa oli päättänyt iskeä samana iltana, joten keskittyminen ei tosiaan ollut huipussaan. Niimpä koko ilta meni koneella lagaten, en edes muista mitä tein :D

HeC:n voittaja Allgunnens Åman
Keskiviikkona sitten tauoilla tein sen kirjallisuusesseen valmiiksi, koska illalla olisi harjoituskoulukisat, joita kuvaisin, joten en kuitenkaan illalla ehtisi. Koulun jälkeen sitten meninkin ruokailun ja pienen lagauksen jälkeen maneesille ja istuin siellä koko kilpailuiden ajan Tiian kanssa kuvailemassa. Kylmä siinä kyllä tuli ja hämmästeltiin kisojen jälkeen maneesista pois tullessa kuinka ulkona oli lämpimämpää kuin maneesisssa? Mutta kuvia tuli kyllä räpsittyä, illalla oli sitten yli 1800 kuvaa läpikäytävänä. En tosiaan jaksanut käydä edes puolia läpi, mutta oli siellä jokunen ihan onnistunutkin kuva.

Torstaina eli tänään sitten lukion jälkeen jälleen lagausta koneella, keskittyminen jälleen huipussaan kuvia läpikäydessä. Koko ajan löysin itseni facebookista tai sukupostista tai jostain, joten kuvien läpikäyminen venyi yhteentoista asti. Mutta vihdoin sain ne läpikäytyä, tässä vielä linkki mistä pääsee näkemään kaikki kuvat: http://heduli.kuvat.fi/kuvat/Nikon+D3100/23.11.2011+Harju/






KN:n voittaja Rantalan Severi
HeA:n voittaja Parma

Huomenna sitten taas kotiin lähtö <3 Muistaakseni Ellu puhui viime viikonloppuna jotain hyppäämisestä tänä lauantaina. Olisi kyllä ihan kiva, Sirillä on varmaan hypätty viimeksi joskus viime keväänä (with me :D ), joten siitä saattaa kyllä tulla aika mielenkiintoista, mutta Sirillä on kyllä kiva hypätä (kunhan sen saa esteelle). Ei joudu kovin korkeita hyppäämään kun sillä on se rungoton satula ;) (P.S. Yritin tähä loppuu löytää jotai hyppykuvaa Sirist, mut näköjää tuorein hyppykuva on lokakuusta 2010 ja se löytys tikulta jota en jaksa kaivaa esiin :D )

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti