lauantai 4. huhtikuuta 2015

Saikkua taas...


Edellisellä kerralla kerroin, kuinka ratsastaessa Too tuntui klenkkaavan hassusti. Ilman ratsastajaa epäpuhtautta ei kuitenkaan näkynyt, eikä näkynyt viikonloppunakaan, joten päätin lähteä ajolenkille. Too tuntui tosi hyvältä, eikä ontumisesta ollut tietoakaan. Too innostui jopa ottamaan hieman reippaampaa pätkää. Kotiin tullessa se kuitenkin kompuroi omiin jalkoihinsa ja sen jälkeen alkoi ontua. Tallilla tutkin tilanteen ja huomasin vtj vuohisessa pari naarmua lisää ja pistin ontumisen sen piikkiin. Seuraavana päivänä tarhaan viedessä katsottiin kuitenkin Jennin kanssa, että kyllä se nyt vain kävelee hassusti oikealla etusellaan. Jalka jotenkin töksähti aina maahan osuessaan. Iltapäivällä tutkin Toon sitten läpikotaisin ja huomasin oikeassa lavassa lihaksessa pienen "rypyn". Zokolla oli samanlainen ryppy silloin, kun sillä oli lihaskalvo revennyt takajalassa. Niimpä diagnoosini Tuutikillekin on revennyt lihaskalvo lavassa. Joten se olisi sitten taas vähän taukoa liikutukseen. Onneksi tiet on vieläkin niin huonossa kunnossa, ettei oikeastaan edes harmita pitää vähän lomaa ajohommista.


Niimpä viime viikon Too on saanut pitää melko kevyempänä. Sunnuntaina (29.3.) hieroin Toon, mutta siitä ei kyllä meinannut tulla mitään, kun neiti esitteli kaikki mahdolliset ADHD-oireensa. Sen lisäksi Too on ilmeisesti aloittelemassa kiimaa, joten takapään kanssa sai olla vähän varovainen, vaikkei Too yleensä ole kovin herkkä takapäästään. Harjoiteltiin sitten vähän jalkojen venyttelyä ja kunhan Too hiffasi idean, oli se sen mielestä hurjan hauskaa. Täytyykin ennen seuraavaa kengitystä hieroa Too läpi ja tehdä venytykset, josko vaikka kengityskin helpottuisi.

Hieman huolestuttavaa, että pikkusiskokin näyttää jo noin isolta... Ei tarvitsisi ihan Toon mittoihin kasvaa

Perjantaina (3.4.) Too alkoi olla jo melko virtaisa, eikä lapakaan näyttänyt haittaavan menoa, Niimpä päätin päästää sen kentälle purkamaan energiansa. Otettiin Weeko kaveriksi, ettei yksin tarvinnut juosta. Ja kyllä ne juoksikin. Too esitteli sellaista koikkaloikkaa, ettei kyllä näyttänyt lapa olevan mistään kohtaa kipeä. Yritin ottaa vähän videotakin siskosten riehumisesta, mutta isoimmat loikkimiset eivät tietenkään osuneet kameraan, kun allekirjoittanut pidätteli kauhuissaan hengitystä ja rukoili, ettei mussukkansa rikkoisi itseään enempää :D

video


Too ja Weeko ovat kyllä mainio kaksikko, ne näkee toisiaan päivittäin vain Toon mennessä pihaton ohi tarhaan ja silti aina kun ne laittaa yhteen, on ne heti niin kavereita ilman mitään turhia moikkailuja. Ja niistä kyllä tosiaan huomaa, että ovat täyssiskoja.